Etusivu » Julkaisut » Seminaariaineistoja » Turvallisesti yhdessä 2015

Turvallisesti yhdessä – hyviä malleja turvapaikanhakijoiden kohtaamiseksi

Rikoksentorjuntaneuvosto järjesti 17.12.2015 Säätytalolla Helsingissä seminaarin, jossa esiteltiin hyviä malleja uusien ja vanhojen asukkaiden vuoropuhelun sekä turvallisuudentunteen lisäämiseksi.


Seminaarin ohjelma (pdf, 0.15 Mt)

Rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski avasi seminaarin. Hän esitteli rikoksentorjuntaneuvoston toimintaa ja kertoi seminaarin järjestämisen syistä ja neuvoston kannanotosta hyvistä malleista turvapaikanhakijoiden kohtaamiseksi. Hyviksi koettuja malleja on tärkeä saada käyttöön muuallakin Suomessa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen puhui turvapaikkatilanteen haasteista kuntahallinnolle. Hänen mukaansa kunnissa tarvitaan uusia malleja turvapaikkatilanteen käsittelyyn ja turvapaikan saaneiden kotouttamiseen sekä kunnille työhön lisää resursseja. Suurin haaste on asunnon, kotoutumiskoulutuksen ja työpaikan järjestäminen, sillä kaikkia näitä tarvitaan. Kietäväinen korosti, että panostaminen kotouttamiseen alkuvaiheessa säästää kustannuksia myöhemmin ja ehkäisee ongelmia. Hän näki myös vapaaehtoistoiminnan merkityksen suureksi uudessa tilanteessa. Yhteisöllisyys lisää turvallisuudentunnetta.

Timo Kietäväinen: Turvapaikkatilanteen haasteet kuntahallinnolle (pdf, 0.09 Mt)

Oulun kaupungin yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka kertoi kotouttamisesta kunnan näkökulmasta ja siitä, miten kuntalaiset voidaan ottaa siihen mukaan. Hänen mukaansa on tärkeää järjestää erityisesti nuorille miehille suunnattua vapaa-ajan toimintaa, mielellään yhdessä kantaväestön nuorten miesten kanssa. Lapsiperheiden osalta tarvitaan tukea vanhempien kotoutumiseen ja tapaamisia suomalaisten perheiden kanssa. Laukka oli huolissaan rasismin lisääntymisestä, sillä kantaväestön pahoinvointi ruokkii rasismia. Henkilökohtaiset kontaktit maahanmuuttajiin vähentävät ennakkoluuloja. Järjestöillä on merkittävä rooli sillanrakentajana.

Pasi Laukka: Kotouttaminen kunnan näkökulmasta: Ensin huudetaan ja sitten halataan! (pdf, 0.07 Mt)

Yksikönjohtaja Jukka Hampunen Helsingin Diakonissalaitoksesta kertoi, miten uudet asukkaat voidaan saada osaksi yhteisöä ympäristötyön mallin avulla. Tavoitteena on muuttaa vanhojen asukkaiden suhtautuminen "Nimbystä Yimbyksi" eli sen sijaan, että uusien asukkaiden tulo omaan asuinympäristöön yritetään estää, heidät toivotetaan tervetulleiksi. Diakonissalaitoksella on jo yli kymmenen vuoden kokemus ympäristötyön soveltamisesta vaikeasti asutettavien asumisyksiköiden ja lähiympäristön vuorovaikutukseen ja ongelmien käsittelyyn sekä asukkaiden voimaannuttamiseen. Samaa menetelmää voidaan käyttää turvapaikanhakijoiden kanssa työskennellessä. Tärkeää on, että turvapaikanhakijat pääsevät eroon toimettomuudesta; yhdessä tekeminen ja kohtaamiset luovat turvallisuutta.

Jukka Hampunen: Nimbysta Yimbyksi (pdf, 0.87 Mt)

Yimby-yhteisövalmennukset turvapaikan hakijoille (pdf, 0.23 Mt)

Johtaja Miriam Attias Suomen Pakolaisavun Naapuruussovittelukeskuksesta kertoi dialogista menetelmistä asumisen ongelmien ratkaisemiseksi. Naapuruussovittelijat ehkäisevät ennalta asumiseen liittyviä konflikteja sekä sovittelevat niitä. Tunteiden käsittely on olennaista; esimerkiksi pelko pitää ottaa vakavasti, jotta siitä voidaan keskustella. Keskus järjestää myös tilaisuuksia, joilla edistetään vuoropuhelua, hyviä naapuruussuhteita sekä asumisen turvallisuutta, esimerkiksi kun paikkakunnalle tulee uusi vastaanottokeskus tai kun muutoin halutaan edistää hyviä suhteita ihmisten ja väestöryhmien välillä.

Miriam Attias: Naapuruussovittelu (pdf, 0.32 Mt)

TYÖRYHMÄT

1. Lapset pohtivat – pakolaiskysymyksen käsittely kouluissa

Vetäjä: Kristina Kaihari, opetusneuvos, Opetushallitus

Työryhmässä pohdittiin sitä, miten lasten kanssa voidaan keskustella turvapaikanhakijatilanteesta. Lasten huolet ja kysymykset unohtuvat helposti, kun pakolais- ja siirtolaiskysymyksistä keskustellaan asuinalueella. Kotona ei aina pystytä vastamaan näihin kysymyksiin. Pakolaisavun koululaisvierailijat kiertävät kouluissa kertomassa pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta.

Escocia Nsuku, Suomen Pakolaisapu: Globaalikasvatus (pdf, 1.77 Mt)

Työryhmän 1 yhteenveto (pdf, 0.08 Mt)

2. Uusia malleja asukastilaisuuksien järjestämiseen

Vetäjä: Pentti Lemmetyinen, pääsihteeri, Setlementtiliitto

Työryhmässä pidettiin kokeellinen World Café -työpaja siitä, kuinka asukkaat ja uudet tulijat voivat etsiä vastauksia yhdessä. World Café on vuorovaikutteinen, joustava ja tehokas tapa tuottaa tietoa ja osallistaa suurikin joukko ihmisiä yhteisen asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Menetelmä perustuu pienryhmäkeskusteluun, jossa jokaisen osallistujan ääni ja mielipide on yhtä tärkeä. Prosessi mahdollistaa suuren osallistujamäärän yhteisen näkemyksen hahmottamisen.

Pihla Ruuskanen & Helka Körkkö, Setlementtiliitto: Kansalaistoiminta kotoutumisen tukena (pdf, 3.26 Mt)

Työryhmän 2 World Cafén yhteenveto (pdf, 0.4 Mt)

3. Paikallinen asukastoiminta turvallisuuden tuottajana

Vetäjä: Tiina Rättilä, tutkija, Tampereen yliopisto

Tutkijat esittelivät paikallisen asukasaktivismin vaikutusta asukkaiden kokemaan turvallisuuteen ja rikoksentorjunnan sosiaaliseen ehkäisyyn. Tutkimus toi esiin kukoistavan asukasaktiivisuuden tärkeyden paikallisyhteisön sosiaaliselle pääomalle ja turvallisuuden tunteelle, mutta myös sen, miten asukastoiminnan rapistuminen voidaan kokea turvallisuuden tunnetta uhkaavana.

Tiina Rättilä & Jarmo Rinne, Tampereen yliopisto: Paikallinen asukasaktivismi turvallisuuden tuottajana (pdf, 0.71 Mt)

Keskustelua Twitterissä #rtnsemma.


 
Julkaistu 12.1.2016
Sivun alkuun |