Etusivu » Ajankohtaista » 2017 » Maahanmuuttotilanne tuo haasteita rikosten ehkäisylle

Maahanmuuttotilanne tuo haasteita rikosten ehkäisylle

Julkaistu 19.1.2017

Rikoksentorjuntaneuvosto arvioi tuoreessa katsauksessaan maahanmuuttotilanteen haasteita rikosten ehkäisylle ja esittelee hyviä käytäntöjä, joilla tulijoiden joutumista rikoksen uhriksi tai rikoksiin syyllistymistä voidaan ehkäistä. Keskeistä on maahanmuuttajien ottaminen mukaan työhön. Katsaukseen liittyen rikoksentorjuntaneuvosto toteutti Maahanmuuttoviraston kanssa kyselyn vastaanottokeskusten turvallisuudesta. Yleisesti ottaen vastaanottokeskuksissa on turvallista työskennellä ja asua.

Rikoksentorjuntaneuvoston tehtävänä on seurata rikollisuutta ja koota tietoa toimista sen ehkäisemiseksi. Tuoreeseen rikoksentorjuntakatsaukseen on kerätty tietoja maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista rikosten uhreina ja tekijöinä sekä keinoja vähentää rikollisuusriskejä. Rikosten ehkäisyn tarpeita ja Suomessa tehtävää rikoksentorjuntatyötä maahanmuuttajien parissa on arvioitu mm. valtionavustushakemusten hankesuunnitelmien ja avustusten käyttöselvitysten perusteella. Hakemuksissa on painottunut tarve saada tietoa Suomen lainsäädännöstä omalla äidinkielellään, vähentää viranomaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja madaltaa avun hakemisen kynnystä. Toteutetuissa hankkeissa on ehkäisty lähisuhdeväkivaltaa, maahanmuuttajatyttöjen kokemaa väkivaltaa sekä nuorten syrjäytymistä ja väkivaltaista radikalisoitumista.

Rikoksentorjuntaneuvoston mukaan maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kuuleminen on rikosten ehkäisyssä tärkeää, sillä heillä voi olla hyviä keinoja omien yhteisöjensä rikosten, rikoksen pelon ja uhriksi joutumisen estämiseksi. Turvallisuudentunnetta voidaan parantaa yhteisöjä vahvistamalla. Esimerkiksi oikeusministeriön Trust-hanke edistää hyviä väestösuhteita. Maahanmuuttajat on tärkeä ottaa osaksi yhteisöä, sillä yhdessä tekeminen luo yhteenkuuluvuutta ja vähentää turvattomuuden kokemista. Usein on hyödyllistä ottaa Suomeen aikaisemmin saapuneet maahanmuuttajat mukaan uusien tulijoiden kotouttamiseen ja rikosten ehkäisyn hankkeisiin.

Rikoksentorjuntaneuvosto painottaa, että maahanmuutto on osa yhteiskunnan kehitystä eikä hetken ongelma, joka pitää korjata. Tästä syystä toimiviksi havaittuja käytäntöjä pitää selvittää ja levittää. Lupaavien toimintamuotojen vaikuttavuutta on tärkeä tutkia ja yhtä tärkeää on koota jo olemassa olevaa arviointitietoa Suomesta ja muualta. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi turvapaikanhakijalasten ja nuorten kiinnittymisestä suomalaiseen yhteiskuntaan sekä koulun ja muiden yhteiskunnan instituutioiden tarjoamista turvaverkoista. Tällä hetkellä olisi tärkeää kehittää keinoja ehkäistä yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden joutumista seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja tutkia näiden keinojen vaikuttavuutta.

– Maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin tulee suhtautua ennakkoluulottomasti ja ottaa heidät mahdollisimman nopeasti osaksi yhteiskuntaa. Heille tulee antaa mahdollisuus koulun käyntiin, opiskeluun ja työelämään. Useilla on jo maahan tullessaan korkeakoulututkinto tai käden taidot, mitkä tulisi hyödyntää välittömästi. Useiden kuukausien oleskelu ilman varmuutta tulevasta aiheuttaa turhautumista ja silloin ollaan vaaran lähteillä ajautua ei-toivottuun käyttäytymiseen, rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, ma. johtava kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski toteaa.

Turvallisuuden kokemukset vastaanottokeskuksissa

Rikoksentorjuntaneuvosto ja Maahanmuuttovirasto toteuttivat toukokuussa 2016 turvallisuuskyselyn vastaanottokeskusten henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi lähes 900 työntekijää. Kyselyssä selvitettiin vastaajien kokemuksia keskuksessa työskentelyn ja asumisen turvallisuudesta.

Yleisesti ottaen vastaajat kokivat työskentelyn vastaanottokeskuksissa turvalliseksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista ei ollut pelännyt joutuvansa väkivallan kohteeksi työssään viimeisen 12 kuukauden aikana. Väkivaltaa tai uhkailua oli kokenut kaksi viidestä vastaajasta, mutta vakavat väkivalta- ja uhkailutilanteet olivat harvinaisia. Uhkailija tai väkivallan tekijä oli yleensä asukas. Vastaanottokeskusten työntekijöiden kokemukset väkivalta- ja uhkatilanteista olivat jokseenkin samalla tasolla kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa yleisesti.

Vastaanottokeskuksissa oli kyselyn mukaan jonkin verran asukkaiden keskinäisiä ristiriitoja ja häiriökäyttäytymistä, mutta vain harvat vastaajat pitivät sitä suurena ongelmana. Tärkeä turvatoimi on riittävän ja mielekkään toiminnan järjestäminen asukkaille. Kyselyn mukaan asukkaiden keskinäisiä ristiriitoja ja myös työntekijöihin kohdistuvaa uhkaa vähentää asukkaiden mahdollisuus valmistaa itse ateriansa ja runsas toiminta. Vapaaehtoisten tekemä työ oli kyselyn mukaan tärkeässä roolissa ja vapaaehtoiset voivat myös toimia turvapaikanhakijoille siltana suomalaiseen yhteiskuntaan.

Suurimmat uhat vastaanottokeskuksen turvallisuuteen tulivat ympäristön taholta ja ne kohdistuvat asukkaisiin, ei työntekijöihin. Viidesosa vastaajista koki, että ulkopuolisten keskusten asukkaisiin kohdistama häiriökäyttäytyminen oli melko vakava tai vakava ongelma. Konkreettisia uhkatilanteita olivat tuhopoltot ja keskuksen omaisuuden vahingoittaminen. Neljäsosa vastaajista arvioi lähiseudun asukkaiden olevan huolissaan keskuksen asukkaiden mahdollisesta häiriökäyttäytymisestä ja rikoksista. Huolien kuuntelemiseen ja purkamiseen olikin joillain vastaanottokeskuspaikkakunnilla ryhdytty eri tavoin.

Lisätietoja: rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri Minna Piispa, puh. 02951 50223, sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi.

Sivun alkuun |