| Järjestetyt kilpailut | Tekstiversio |
Teema: kotiväkivallan torjunta. Rikoksentorjuntakilpailuun osallistui 15 maata.
Voittaja: Malmön naisrauhahanke.
Suomen kilpailuehdokas: Lastensuojelun Keskusliiton Älä lyö lasta -hanke.
Teema: päihteisiin liittyvän väkivallan, rikollisuuden ja järjestyshäiriöiden torjunta.
Ehdokkaita ennätysmäärä (13). Kilpailu ja palkintoseremonia järjestettiin EUCPN:n hyvien käytäntöjen konferenssissa Hämeenlinnassa.
Voittaja: Tanskalainen Ringsted-hanke. Hankkeessa informoitiin koululaisia tupakoinnin ja päihteiden käytön todellisesta yleisyydestä heidän tovereidensa keskuudessa ja purettiin näin harhoja tällaisen käyttäytymisen yleisyydestä. Koeryhmässä oli vähemmän rikollisia tekoja sekä tupakointia ja päihteiden käyttöä kuin kontrolliryhmässä.
Suomen kilpailuehdokas: Katujen yö 2002- Keravalaishanke jolla on onnistuneesti rauhoitettu koulujen päättäjäisriehaa. Katujen yöstä on muodostunut jokavuotinen käytäntö, joka pitää sisällään mm. katusählyä, makkaranpaistoa ja ilmaiskonsertin. Lisäksi vanhemmat ja järjestöt partioivat kaduilla aamuyöhön ja poliisi tehostaa valvontaansa. Toiminnalla on ollut hillitsevä vaikutus nuorten juhlintaan.
Euroopan rikoksentorjuntapalkinto Tanskalle (tiedote 27.11.2006)
Teema: katuväkivalta
Voittaja: hollantilainen Utrechtin kaupungin hanke, joka koski rautatieasemaa ja sen ympäristöä ostoskeskuksineen. Hankkeen ytimenä oli laajamittainen julkisen ja yksityisen sektorin välinen kumppanuus. Rikollisuuden ja häiriökäyttäytymisen todettiin puolittuneen ja turvallisuuden kohentuneen 25 prosentilla. Narkomaanien ja kodittomien elinolot parantuivat merkittävästi.
Suomen ehdokas: Elävä kaupunkikeskusta ry:n Hämeenlinnan ja Keravan pilottihanke, jolla tähdättiin kaupunkikeskustojen turvallisuuden parantamiseen.
Ei teemaa.
Kaikkiaan palkintoa tavoitteli 12 hanketta, mikä oli enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran hyvien käytäntöjen konferenssin yhteydessä.
Voittaja: englantilainen hanke The Safer Neighbourhood Programme. Toimi viidellä Birminghamin korkean rikollisuuden alueella. Kullekin alueella muodostettiin toimintaryhmä, joka kartoitti alueen rikosongelmat ja suunnitteli toimia niiden vähentämiseksi. Nuorisorikollisuus väheni näillä alueilla 29 prosenttia, kun se vertailualueilla väheni vain 12 prosenttia. Ensimmäisenä toimintavuonna toimintaan sijoitettiin 600 000 puntaa ja tällä saatiin aikaan kuuden ja puolen miljoonan vähennys rikollisuuden kustannuksissa.
Suomen kilpailuehdokas: Vantaan turvallisuustalkoot Hankkeen projektipäällikkö Riitta Koivisto kukitettiin, kun Vantaa nimettiin yhdeksi viidestä loppukilpailuhankkeesta.
Ei teemaa
Voittaja: Portugalin hanke Quinta da Princesan naapuruston tutorit. Lissabonin köyhällä asuntoalueella toimiva hanke, jossa kohderyhmän ytimen muodostavilla nuorilla oli takanaan useita rikoksia. Hyvin suuri osa nuorista keskeytti koulun. Hankkeessa nuorille tarjottiin apua ja tukea koulunkäynnin edistämiseksi ja rakentavan ajankäytön mahdollistamiseksi.
Suomen kilpailuehdokas. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kohdennetun nuorisotyön Ruori-hanke (2001-2003). Hankkeeseen valittiin 43 iältään 11-18 -vuotiasta nuorta, joilla oli tarkkaavaisuusongelmia, häiriökäyttäytymistä tai päihteiden liikakäyttöä. Ryhmä- ja yksilötyön sekä poikkihallinnollisten verkostojen avulla pyrittiin tukemaan nuorten kehitystä mahdollisimman johdonmukaisesti. Hankkeesta valmistui myös ulkopuolinen arviointitutkimus. ECPA-tuomariston mukaan hanke täytti selvimmin kilpailun jokaisen arviointikriteerin.
Ei teemaa.
9 osanottajaa. Suomi osallistui ensimmäisen kerran.
Voittaja: Tanskalainen hanke etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten integroimiseksi Inner Norrebron alueella Kööpenhaminassa. Projekti sai alkunsa vuonna 1997 puhjenneista rajuista yhteenotoista etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten ja poliisin välillä. Toteutetut toimet vähensivät merkittävästi alueen rikollisuutta. Myös turvallisuuden katsottiin lisääntyneen.
Suomen kilpailuehdokas: Helsingin Kallion kaupunginosan Karhupuiston kummit -hanke. Hankkeessa asukasaktivistit ovat kaupungin viherosaston ja poliisin tuella ottaneet hoitaakseen Karhupuiston istutuksia, mikä on samalla johtanut puiston järjestyksen kohenemiseen.
2001 Belgialaisen Bruggen kaupungin töhryjentorjuntahanke
2000 Hollantilainen hanke, jossa ryhmä siirtolaisvanhempia partioi erästä ongelma-aluetta iltaisin näyttääkseen oman ryhmänsä nuorille huonon käyttäytymisen rajat
1999 Belgialainen lähiöturvallisuushanke
1998 Ruotsalainen Rinkebyn koulu -hanke, jolla pyrittiin puuttumaan alueen ilkivaltaan, koulukiusaamiseen ja rikoksenpelkoon