Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva: tietoturvallisuus ja maksuteknologia PDF-tiedosto

Kansallinen yritysturvallisuutta edistävä yhteistyöryhmä suosittaa, että kaikkein haavoittuvimpien maksutekniikoiden käytöstä luovuttaisiin mahdollisimman nopeasti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sähköisten kassajärjestelmien korttitietojen suojaamiseen.

Yhteistyöryhmän mukaan maksukorttirikosten torjunnassa tarvitaan päivittäistä yhteistyötä finanssialan, kaupan ja eri maiden poliisiviranomaisten kesken. Tiedonvaihdosta olisi huolehdittava myös paikallisesti ja tutkintavastuu tulisi määritellä selkeästi. Nykyisissä, entistä suuremmissa poliisipiireissä mahdollisuus erikoistumiseen on aiempaa parempi.

Ehdotukset pohjautuvat Keskusrikospoliisin kokoamaan yrityksiin kohdistuvia rikoksia koskevaan tilannekuvaan. Sen mukaan suomalaisen suurin riski joutua maksukorttirikoksen uhriksi on hänen maksaessaan ostoksia matkoilla vanhaa tekniikkaa käyttävissä maissa tai internetissä. Tietoja on Suomessa kaapattu myös asentamalla kopiointilaite pankkiautomaattiin tai miehittämättömien huoltoasemien maksuautomaattiin. Helpoimmin kopioitavissa ovat vanhat magneettijuovakortit. Siirtymällä nopeasti sirumaksupäätteisiin voidaan rikosuhkia vähentää. Myös uusilla mobiililaitteilla maksaminen voi olla riskialtista, mutta riskiä voi pienentää siirtymällä turvallisempaan tekniikkaan.

Pankkikortit korvautuvat vaiheittain Euroopan alueella toimivilla debit-maksukorteilla, joita on Suomessa käytössä jo noin 200 000 kappaletta. Kansallisten korttien poistumisen myötä lisääntyy korttirikollisten kiinnostus suomalaistakin korttidataa kohtaan muiden Euroopan maiden tavoin.

Suomeen saapuneiden kansainvälisten maksukorttirikollisten toimintaa on viime aikoina torjuttu onnistuneesti ja heidän aiheuttamansa tappiot ovat jääneet vähäisiksi.

Tietoverkot

Yritysten tietopääoma on usein heikosti suojattu verkon kautta toteutettavalta yritysvakoilulta. Yritysten tulisi tarkastaa säännöllisesti tietojärjestelmänsä ja tiedonkäsittelynsä haavoittuvuudet. Yleisölle suunnatut palvelut tulisi erottaa selvästi yrityksen muusta toiminnasta, jotta verkkohyökkäykset eivät pysäyttäisi koko yrityksen toimintaa. Myös ylikuormitustilanteisiin tulisi varautua entistä paremmin. Yhteistyöryhmä muistuttaa, että tietoverkkoihin kohdistuvat uhat voivat tulla myös yrityksen sisältä. Työntekijöiden luotettavuuteen pitäisi kiinnittää huomiota sekä kehittää tietoturvallisuuden käytäntöjä, koulutusta ja ohjeistusta.

Esitutkintaviranomaisten tiedonsaantioikeuksien laajentaminen on ollut selvitettävänä mietintöään parhaillaan viimeistelevässä esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnassa. Myös yksityisen turvallisuuspalvelun lupahallinnon riskeihin tulisi kiinnittää huomiota.

Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva on saatavilla oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, rikoksentorjuntaneuvoston sekä useiden yhteistyöverkoston jäsentahojen verkkosivuilta.

Lisätietoja: Elinkeinoelämän ja viranomaisten kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Jarmo Littunen, oikeusministeriö, puh. 09-1606 7783, 050-591 1896
erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi, puh. 071-8786675
sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriö, puh. 09-160 42211,
johtaja Timo Ylitalo, Finanssialan Keskusliitto, puh. 020 793 4260