 
 
 | Kaikki sivut |
|
|
|
Kaikki sivut
Sivukartta kaikista Rikoksentorjuntaneuvoston www-sivuista.
- Ajankohtaista
- Uutiset
- Arkisto
- Uutiset
- 2009
- 2008
- 2007
- 2006
- 2003
- 2002
- Kööpenhaminalaishanke palkittiin Euroopan menestyksekkäimpänä (19.12.2002)
Vuoden 2002 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon sai tanskalaishanke etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten integroimiseksi Indre Norrebron alueella Kööpenhaminassa.
- Karhupuisto Suomen ehdokas Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saajaksi
Helsingin Kallion kaupunginosan Karhupuisto-hanke kummeineen on Suomen ehdokas Euroopan rikoksentorjuntapalkintokilpailussa. Kilpailun voittaja julistetaan joulukuun 9. päivänä Belgian Bruggessa, jonka hanke voitti viime vuonna. Palkintona on 10 000 euroa. Kilpailuun osallistuu kymmenen maata. Suomi on mukana ensimmäistä kertaa.
- Rikollisuusvaikutustyöryhmän raportti valmis (30.4.2002)
Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa ohjeita rikoksentorjunnan huomioon ottamisesta julkisessa päätöksenteossa.
- Neuvottelukuntatyöryhmän mietintö valmis (16.4.2002)
Oikeusministeriön työryhmän mukaan neuvottelukuntatyppistä yhteistyötä kriminaalipolitiikassa on syytä jatkaa ja kehittää. Työryhmä ehdottaa, että nykyisen vankeinhoitoasiain neuvottelukunnan tilalle perusttaisiin uusi kriminaalityön neuvottelukunta. Rikoksentorjuntaneuvosto kehittäisi toimintaansa nykyisellä rakenteellaan.
- Hanke rikoksentorjuntayhteistyön tukemiseksi kunnissa (7.2.2002)
Rikoksentorjuntaneuvosto ja Suomen Kuntaliitto ovat käynnistäneet vuoden 2002 alusta kaksivuotisen hankkeen, jonka tarkoituksena on tukea paikallisen rikoksentorjuntayhteistyön kehittämistä sekä turvallisuussuunnittelua / rikoksentorjuntaa kunnissa.
- EU-tukea rikoksentorjuntahankkeisiin (7.2.2002)
Kesällä 2001 Euroopan unionissa hyväksyttiin rikoksentorjuntahankkeita varten uusi tukiohjelma, Hippokrates. Ohjelman tavoitteena on kehittää kansainvälistä yhteistyötä ja edistää eurooppalaista näkökulmaa rikoksentorjunnassa. Ensimmäinen hakukierros oli syksyllä 2001, ja tukea sai 23 hanketta noin 60 hakeneesta. Ennakkotietojen mukaan Hippokrates-ohjelman vuoden 2002 tuki tulee haettavaksi lähiaikoina.
- 2001
- 2000
- Tiedotteet
- Tapahtumat
- 2008
- 2007
- 2006
- 2005
- 2004
- 2003
- 2002
- Kriminaalipoliittinen seminaari syyskuussa 2002
Kansalaisaktiivisuus ja järjestöt kriminaalipolitiikassa ja rikoksentorjunnassa on teemana kriminaalipoliittisessa seminaarissa, joka pidetään 24.-25.9.2002 Tiedekeskus Heurekassa Vantaan Tikkurilassa. Seminaarin järjestävät oikeusministeriö ja rikoksentorjuntaneuvosto. Yhteistyössä ovat mukana Suomen Mielenterveysseura, Suomen Kuntaliitto, rikosseuraamusvirasto, Kriminaalihuollon tukisäätiö ja Rikosuhripäivystys.
- Turvallisuusyhteistyöseminaari Keravalla 14.5.2002
Rikoksentorjuntaneuvosto järjestää 14.5.2002 seminaarin turvallisuusyhteistyöstä Keravalla, Nikkarin koulun auditoriossa, Keskikatu 3. Seminaari on tarkoitettu Järvenpään, Keravan ja Tuusulan turvallisuusyhteistyössä toimiville koulun, nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja poliisin sekä kaupunkien johdon edustajille.
- Seminaari 16.4.2002 suurille kunnille ja kihlakunnille
Rikoksentorjuntaneuvosto ja Suomen Kuntaliitto järjestävät 16.4.2002 työseminaarin, jossa käsitellään kansallisen rikoksentorjuntaohjelman ja paikallisten turvallisuussuunnitelmian toteutusta suurissa kunnissa ja kihlakunnissa. Seminaarissa kuullaan myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen katsaus suurten kuntien rikollisuuskehityksestä.
- 2001
- 2000
- Prof. Ronald V. Clarke: Situational Crime Prevention 9.10.2000
Professori Ronald V. Clarke (Rutgers University, USA) kuuluu rikoksentorjunnan ja uuden kriminologian keskeisiin kehittäjiin. Häntä pidetään nk. tilannetorjunnan oppi-isänä. Clarke on luonut rikollista käyttäytymistä selittävää uutta teoriaa sekä tehnyt huomattavasti näihin liittyvää empiiristä tutkimusta, johon jokainen kriminologiasta tai rikoksentorjunnasta kiinnostunut havaitsee jatkuvasti viitattavan. Professori Clarke vierailee nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.
- Väkivalta palvelualoilla -seminaari 4.10.2000
Vuonna 1997 runsas 4 % työvoimasta joutui työhönsä liittyen uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Työväkivallan riskiryhmiä ovat perinteisten kontrollialojen, poliisin ja vartioinnin, lisäksi mm. kauppa, hotelli- ja ravintola-ala, liikennöinti sekä sosiaali- ja terveysala. Näissä riskiryhmissä väkivaltaa ja uhkailuja kokevien osuus on moninkertainen.
- Yhteistyö nuorisorikollisuuden ehkäisyssä -seminaari 14.9.2000
Vaasan opistotalo, Vaasa
Vaasan rikoksentorjuntasuunnitelmaa valmisteleva työryhmä ja rikoksentorjuntaneuvosto järjestävät Vaasassa 14. syyskuuta 2000 seminaarin, jossa käsitellään koulun, nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyötä nuorisorikollisuuden ehkäisyssä. Kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa Turvallisuustalkoot kunnille suositellaan tällaisen yhteistyön järjestämistä vähimmäisratkaisuksi nuorisorikollisuuden ehkäisemisessä.
- Rikoksentorjuntasuunnittelu kunnissa ja kihlakunnissa -seminaari 10.5.2000
Rikoksentorjuntaneuvosto järjesti yhteistyössä Suomen Kuntaliiton paikallista turvallisuussuunnittelua koskevan seminaarin.
- Rikoksentorjunta
- Rikokset ja rikollisuus
Rikokset ovat erilaisia ja eri rikollisuuden lajeissa vaikuttavat eri tekijät. Lähes kaikki rikokset kuitenkin edellyttävät, että
- motivoitunut rikoksentekijä ja
- otollinen kohde kohtaavat
- riittävän valvonnan ulottumattomissa.
Ilman näiden kolmen edellytyksen samanaikaista täyttymistä rikosta ei tapahdu.
- Rikollisuustilanteen selvittäminen
- Tilastojen virhelähteitä
Tilastot poliisin tietoon tulleesta rikollisuudesta kuvaavat viranomaisten toimintaa, eivät rikollisuuden todellista tasoa. Tilastoista voidaan kuitenkin tehdä päätelmiä rikollisuuden tason muutoksista ja rakenteellisesta vaihtelusta.
- Uhritutkimusten virhelähteitä
Uhritutkimuksillakaan ei saada aukotonta kuvaa rikostilanteesta, vaan niihinkin sisältyy useita virhelähteitä. Uhritutkimus ei sovellu kaikille rikostyypeille, sillä on olemassa rikoksia, jotka eivät kohdistu välittömästi yksityiseen henkilöön. Yhteisöjä ja yhteiskuntaa vastaan kohdistuvat teot sekä rikosten valmistelu ja yritykset jäävät yleensä uhritutkimuksen ulkopuolelle.
- Turvallisuus ja rikoksen pelko
Turvallisuuden edistäminen on osin itsenäinen rikoksentorjunnan tavoite rikollisuuden vähentämisen rinnalla.
- Rikosten tilannetorjunta
- Rikoksenteon vaikeuttaminen
Rikoksen tekemistä voidaan vaikeuttaa mm.
- vaikeuttamalla kohdetta,
- kontrolloimalla kohteeseen pääsyä,
- ohjaamalla rikoksentekijät pois kohteesta ja
- kontrolloimalla rikoksien tekemistä edistäviä tekijöitä.
- Rikoksenteon riskien lisääminen
Rikoksen tekemiseen liittyviä riskejä voidaan kasvattaa lisäämällä muodollista, epävirallista ja luonnollista valvontaa taikka erilaisin teknisin keinoin, kuten vähittäismyyntituotteiden sähköisellä merkinnällä.
- Rikoksesta saatavan hyödyn vähentäminen
Rikoksesta saatavaa hyötyä voidaan vähentää esimerkiksi
- poistamalla fyysisesti rikosten mahdolliset kohteet,
- merkitsemällä omaisutta,
- poistamalla yllykkeet rikosten tekemiseen ja
- vahvistamalla käyttäytymistä rajoittavia ja kontrolloivia sääntöjä.
- Rikollisuuden sosiaalinen ehkäiseminen
Rikoksia voidaan ehkäistä vaikuttamalla niihin ominaisuuksiin, joiden vuoksi eräät ihmiset muita todennäköisemmin syyllistyvät rikoksiin. Tätä tapaa kutsutaan rikollisuuden ehkäisemisen strategiaksi eli sosiaaliseksi rikollisuuden ehkäisyksi.
- Rangaistukset ja tehokkuus
Rangaistuksetkin ehkäisevät rikollisuutta, mutta rajoitetusti.
- Paikallinen toiminta
- Projektit ja hankkeet
Maassamme toteutetaan laajoja ohjelmia rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Eri puolilla Suomea on käynnissä lukuisia erityyppisiä rikoksentorjuntahankkeita. Näillä sivuilla esitellään kansallisia ja muita hankkeita, joiden toteuttamiseen rikoksentorjuntaneuvosto osallistuu. Lisäksi sivustolla välitetään tietoa rikoksentorjunnan hyvistä käytännöistä eri puolilta Eurooppaa. Sivuilla kuvataan myös oikeusministeriön tukemat paikalliset rikoksentorjuntahankkeet.
- Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi
Valtioneuvosto hyväksyi 14.12.2006 periaatepäätöksen kansallisesta väkivallan vähentämisohjelmasta. Ohjelmassa listattiin toimenpiteitä etenkin vakavan väkivallan vähentämiseksi Suomessa. Ohjelma valmisteltiin rikoksentorjuntaneuvostossa ja se oli voimassa vuoden 2008 loppuun. Ohjelmaa pilotointiin Järvenpäässä.
- Ohjelman sisältö
- Väkivaltajaosto
Kansallista väkivallan vähentämisohjelmaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan ohjelman toteutusta koordinoi rikoksentorjuntaneuvoston asettama väkivaltajaosto. Väkivaltajaosto aloitti toimintansa työryhmänä toukokuussa 2006.
Jaoston uusi toimikausi alkoi 1.1.2009 ja päättyy 14.5.2011.
- Järvenpään pilottihanke
- Sisäisen turvallisuuden ohjelma
- Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma
Valtioneuvosto teki 4.3.1999 periaatepäätöksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi, jonka painopiste on paikallisessa rikoksentorjunnassa. Tarkoitus on, että rikoksentorjuntaan osallistuvat valtiovallan ohella entistä tietoisemmin ja aktiivisemmin kunnat, elinkeinoelämä, kirkko, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaisetkin. Ohjelmaa toteutetaan edelleen kansallisen väkivallan vähentämisohjelman ja sisäisen turvallisuuden ohjelman rinnalla.
- Eurooppalaiset hyvät käytännöt
Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) tehtävänä on ennen kaikkea edistää hyviä rikoksentorjuntakäytäntöjä koskevaa tietojenvaihtoa. Tähän osioon on koottu tietoa EUCPNn toiminnan yhteydessä kerätyistä hyvistä käytännöistä eri puolilta Euroopaa.
- Oikeusministeriön tukemat paikalliset hankkeet
Oikeusministeriö on vuodesta 1998 myöntänyt avustuksia paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden osarahoitukseksi. Vuosina 1998-2010 on tuettu 162 paikallista hanketta. Hankkeista melkein puolet on liittynyt lapsiin ja nuoriin, yli 20 kuntien turvallisuussuunnitteluun. Mukana on myös useita etnisiä vähemmistöjä ja lähiympäristön turvallisuutta koskevia hankkeita. Hankkeiden tuloksellisuusarviointeja on ollut 13.
- Päättyneitä hankkeita
- Rikoksentorjuntayhteistyön tukeminen kunnissa
Kuntaliitto käynnisti yhteistyössä rikoksentorjuntaneuvoston kanssa vuoden 2002 alusta hankkeen, jonka tarkoituksena oli tukea paikallisen rikoksentorjuntayhteistyön kehittämistä sekä turvallisuussuunnittelua ja rikoksentorjuntaa kunnissa. Hanke pohjautui kansalliseen rikoksentorjuntaohjelmaan, jonka painopiste on paikallisessa rikoksentorjunnassa. Hanke jatkui vuoteen 2004 asti.
- Rikollisuuden kustannukset ja rikoksentorjunnalla saatavat säästöt
Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristössä selvitettiin rikollisuuden ja rikollisuuden ehkäisyn kustannuksia, näiden laskentatapoja ja niihin liittyviä ongelmia. Hanke toteutettiin 2002-2003.
- Myymälävarkauksien ehkäisy
Kaupan Keskusliiton ja rikoksentorjuntaneuvoston yhteishankkeena tuotettiin kauppojen käyttöön opas hyvistä myymälävarkauksien ehkäisykäytännöistä. "Opas myymälärikollisuuden torjuntaan" valmistui huhtikuussa 2002.
- Siviiliipalvelusmiehet ja väkivallattomat ristiriistojen ratkaisumenetelmät
Rikoksentorjuntaneuvoston asettama työryhmä selvitti mahdollisuuksia kouluttaa siviilipalvelusmiehiä opettamaan väkivallattomia ristiriitojen ratkaisumenetelmiä käytettäväksi mm. kouluissa ja kuntien nuorisotoimessa. Siviilipalveluskeskus toteutti ensimmäisen VOKT-koulutuksen vuonna 2003.
- Chattaa turvallisesti
Rikoksentorjuntaneuvoston, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Förbundet Hem och Skola i Finlandin 2001-2002 toteuttaman julistekampanjan tarkoituksena oli kiinnittää lasten huomiota internetille ominaisiin elementteihin ja keinoihin chattailla turvallisesti.
- Neuvoja
- Rikoksentorjuntaneuvosto
- Tehtävät
- Organisaatio
- Kokoonpano
Valtioneuvosto asettaa rikoksentorjuntaneuvoston yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyisen neuvoston toimikausi alkoi 12.6.2008 ja päättyy 14.5.2011.
- Toiminta
- Kansainvälinen yhteistyö
- EUCPN - Euroopan rikoksentorjuntaverkosto
Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) on perustettu vuonna 2001. Verkoston tehtävänä ennen kaikkea edistää hyviä rikoksentorjuntakäytäntöjä koskevaa tietojenvaihtoa. Oikeusministeriö ja rikoksentorjuntaneuvosto yhdessä vastaavat kansallisesta edustuksesta verkostossa.
- Hyvien käytäntöjen konferenssit
Euroopan rikoksentorjuntaverkosto on järjestänyt hyvien käytäntöjen konferensseja vuodesta 2002. Konferenssi on verkoston vuosittainen päätapahtuma. Tilaisuuksien tarkoituksena on koota ja välittää tietoa hyvistä menetelmistä rikoksentorjunnassa kansallisen ja paikallisen rikoksentorjunnan tukemiseksi. Konferensseihin osallistuu sekä hankkeiden käytännön työntekijöitä että kansallisten rikoksentorjuntaviranomaisten edustajia.
- ECPA - Euroopan rikoksentorjuntapalkinto
Euroopan rikoksentorjuntapalkinto (European Crime Prevention Award, ECPA) on jaettu vuodesta 1998 lähtien. Kansalliset rikoksentorjuntaelimet valitsevat vuosittaiseen kilpailuun maansa ehdokkaan. Voittaja saa 20 000 euroa ja pokaalin.
- Pohjoismainen yhteistyö
Pohjoismaiden historialliset, kulttuuriset ja kielelliset yhteydet ovat toimineet luonnollisena perustana pohjoismaiselle yhteistyölle myös rikoksentorjunnassa. Yhteistyötä edesauttaa rikollisuuden samankaltaisuus ja samantapaiset näkökulmat rikollisuuden torjuntaan. Pohjoismaiden rikoksentorjunnan organisaatiot ovatkin harjoittaneet yhteistyötä jo kauan.
- Muu kansainvälinen yhteistyö
- Yhteystiedot
Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristönä toimii oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntayksikkö.
- Asetus (396/2007)
- Työjärjestys
- Arkisto
Arkisto sisältää neuvoston edellisvuosien toimintaan liittyviä asiakirjoja.
- Kokoonpanot
Rikoksentorjuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet kolmivuotiskausittain.
- 14.5.2008 asti
- 14.5.2005 asti
Valtioneuvosto asettaa rikoksentorjuntaneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyisen neuvoston toimikausi alkoi 15.5.2002.
- 14.5.2002 asti
Rikoksentorjuntaneuvoston kokoonpano 14.5.2002 päättyneellä kolmivuotiskaudella.
- Toimintasuunnitelmat
- Toimintakertomukset
- RITONEN
Rikoksentorjuntaneuvoston sisäinen tiedotelehtinen, jota jaettiin neuvoston jäsenille, varajäsenille sekä eräille yhteistyötahoille vuosina 2000-2008. Muutaman kerran vuodessa ilmestynyt RITONEN on korvattiin sähköpostitse jaettavalla uutiskirjeellä vuonna 2009.
- Ritonen 1/2008
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 1/2008 (28.3.2008)
- Ritonen 3/2007
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 3/2007 (11.12.2007)
- Ritonen 2/2007
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 2/2007 (12.6.2007)
- Ritonen 1/2007
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen (26.2.2007)
- Ritonen 3/2006
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 3/2006 (31.10.2006)
- Ritonen 2/2006
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 2/2006 (13.6.2006)
- Ritonen 1/2006
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 1/2006 (22.2.2006)
- Arkisto
- 2005
- Ritonen 4/2005
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 4/2005, 20.12.2005
- Ritonen 3/2005
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 3/2005, 3.10.2005
- Ritonen 2/2005
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 2/2005, 20.4.2005
- Ritonen 1/2005
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 1/2005, 31.1.2005
- 2004
- Ritonen 5/2004
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 5/2004, 20.12.2004
- Ritonen 4/2004
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 4/2004, 14.10.2004
- Ritonen 3/2004
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 3/2004, 11.6.2004
- Ritonen 2/2004
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 2/2004, 5.4.2004
- Ritonen 1/2004
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 1/2004, 16.2.2004
- 2003
- Ritonen 5/2003
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 5/2003, 27.11.2003
- Ritonen 4/2003
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 4/2003, 10.9.2003
- Ritonen 3/2003
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 3/2003, 19.6.2003
- Ritonen 2/2003
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 2/2003, 10.4.2003.
- Ritonen 1/2003
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 1/2003, 7.1.2003
- 2002
- Ritonen 3/2002
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 3/2002, 16.10.2002
- Ritonen 2/2002
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 2/2002, 25.6.2002
- Ritonen 1/2002
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 1/2002 18.3.2002
- 2001
- Ritonen 5/2001
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 5/2001 3.12.2001
- Ritonen 4/2001
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 4/2001
31.8.2001
- Ritonen 3/2001
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 3/2001
15.6.2001
- Ritonen 2/2001
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 2/2001
11.4.2001
- Ritonen 1/2001
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 1/2001
14.2.2001
- 2000
- Ritonen 2/2000
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 2/2000
8.12.2000
- Ritonen 1/2000
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotelehtinen 1/2000
18.10.2000
- Julkaisut ja seminaariaineisto
Tähän osioon on koottu rikoksentorjuntaneuvoston julkaisut ja seminaariaineisto. Lisäksi sivuille on koottu aihealueittain muiden tahojen julkaisuja, jotka liittyvät läheisesti rikoksentorjuntaan. Jälkimmäinen listaus ei ole kattava, mutta sitä pyritään päivittämään mahdollisuuksien mukaan.
- Neuvoston julkaisut
- Tunnista, tunnusta ja toimi. Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihankkeen arviointi
Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2009:11. Saija Järvinen, Erika Uotila. ISBN 978-952-466-877-4 (nid.), ISBN 978-952-466-878-1 (pdf).
- Ota väkivalta huomioon turvallisuussuunnittelussa
- Kansalliset ohjelmat
- Rikoksentorjunnan ideakirjat
- Rikoksentorjuntatyö käytännössä
Paikallisen rikoksentorjunnan ideakirja #3. Grevholm, Erik. Rikoksentorjuntaneuvosto, 2001. ISBN 951-53-2267-7 (osa 3), ISBN 951-53-2264-2 (koko teos). Nidottu, 100 s.
- Arviointi ja dokumentointi
Paikallisen rikoksentorjunnan ideakirja #4. Grevholm, Erik. Rikoksentorjuntaneuvosto, 2001. ISBN 951-53-2268-5 (osa 4), ISBN 951-53-2264-2 (koko teos). Nidottu, 68 s.
- Kartoitus, ongelmien analysointi ja priorisointi
Paikallisen rikoksentorjunnan ideakirja #2. Grevholm, Erik. Rikoksentorjuntaneuvosto, 2001. ISBN 951-53-2266-9 (osa 2), ISBN 951-53-2264-2 (koko teos). Nidottu, 68 s.
- Rikoksentorjunnan rakentaminen
Paikallisen rikoksentorjunnan ideakirja #1. Grevholm, Erik. Rikoksentorjuntaneuvosto, 2001. ISBN 951-53-2265-0 (osa 1), ISBN 951-53-2264-2 (koko teos). Nidottu, 52 s.
- WHO - World Report on Violence and Health (suomenkielinen tiivistelmä)
- YK:n rikoksentorjuntastrategioiden käsikirja
Toimista omaisuus- ja katurikollisuuden torjumiseksi. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan julkaisu 1, 1992. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 5/1992. ISBN 951-47-6879-5. ISSN 0356-8431. 47 s.
- Sisältö
YK:n rikoksentorjuntastrategioiden käsikirja - Toimista omaisuus- ja katurikollisuuden torjumiseksi
- Rahalaitos- ja liikeryöstöt
Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan työryhmä. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan julkaisu 2, 1993. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 7/1993. ISBN 951-47-8147-3. ISSN 0356-8431. 137 s.
- Rakennettu ympäristö, rikollisuus ja turvattomuus
Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan julkaisu 3, 1995. Ympäristöministeriö, Yhdyskuntasuunnittelu- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunnan julkaisu 1/1995. ISBN 951-37-1671-6. ISSN 1235-239X. 57 s.
- Sisältö
Rakennettu ympäristö, rikollisuus ja turvattomuus.
- Poikkeusolojen rikollisuus
Kontula, Osmo. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan julkaisu 4, 1996. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 132/1996. ISBN 951-704-183-7. ISSN 0357-0126. 144 s.
- Autoihin kohdistuvat rikokset. Autovarkaustutkimus ja rikoksentorjunta
Beilinson, Leif - Kulmala, Pekka - Mäkinen, Tapani: Autoihin kohdistuvat rikokset. Abstract: Car Crime & Factors Affecting Crime Risk. Takala, Hannu: Autovarkaustutkimus ja rikoksentorjunta. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan julkaisu 5, 1996. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 134/1996. ISBN 951-704-185-3. ISSN 0357-0126. 85 s.
- Sisältö
Autoihin kohdistuvat rikokset. Autovarkaustutkimus ja rikoksentorjunta.
- Talousrikosten tilannetorjunta
Lehtola, Markku - Paksula, Kauko. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan julkaisu 6, 1997. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 142/1997. ISBN 951-704-200-0. ISSN 0357-0126. Nid., 319 s.
- Sisältö
Talousrikosten tilannetorjunta
- Rikoksentorjunnan strategioita Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
Graham, John - Bennett, Trevor; toimittanut ja uudistanut Mikael Scheinin. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan julkaisu 7, 1998. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 156/1998. ISBN 951-704-225-6. ISSN 0357-0126. Nid., 184 s.
- Sisältö
Rikoksentorjunnan strategioita Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
- Videovalvonta ja rikollisuuden ehkäisy
Takala, Hannu. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan julkaisu 8, 1998. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 41. ISBN 951-704-226-4. ISSN 1235-9254. Nidottu, 44 s.
- Sisältö
Videovalvonta ja rikollisuuden ehkäisy.
- Koulun mahdollisuudet rikollisuuden ehkäisyssä
Koulutyöryhmä, Rikoksentorjunnan neuvottelukunta, 1998. Moniste, 25 s.
- Sisältö
Koulun mahdollisuudet rikollisuuden ehkäisyssä.
- Paikallisen rikoksentorjunnan kehittäminen
Kaupunginjohtajatyöryhmä, Rikoksentorjunnan neuvottelukunta, 1997. Moniste, 78 s.
- Seminaariaineisto
- Muiden tahojen julkaisuja
Tässä mainitut julkaisut ovat muiden tahojen julkaisuja, jotka liittyvät läheisesti rikoksentorjuntaan. Julkaisuja on erityisen paljon Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta (Optula), sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselta (STAKES) ja Ruotsin rikoksentorjuntaneuvostolta (BRÅ). Lista ei ole kattava. Sisältöä päivitetään mahdollisuuksien mukaan.
- Linkit
- TP-banner
- Rådet för brottsförebyggande
Justitieministeriet, rådet för brottsförebyggande i Finland
PB 25, 00023 STATSRÅDET
telefon (09) 1606 7862
telefax (09) 1606 7518
e-post
rikoksentorjunta@om.fi
Sekretariatets kontaktuppgifter
- AKTUELLT
- Brottsförebyggande
Målet är att minska skador som orsakas av brott
- Brott och brottslighet
Brotten är olika och i olika brottsarter verkar olika faktorer. Nästan alla brott förutsätter ändå att
- en motiverad gärningsman och
- ett lämpligt föremål möts
- utanför räckhåll av en tillräcklig bevakning.
Om dessa tre förutsättningar inte föreligger samtidigt, sker inget brott.
- Trygghet och rädslan av brott
Främjande av tryggheten är dels ett självständigt mål för brottsförebyggande vid sidan av minskande av brottsligheten.
- Situationellt förebyggande av brott
- 1. Att göra utövande av brott svårare
Utövande av brott kan göras svårare bl.a. genom
- att göra föremålet svårare,
- att kontrollera tillträdet till platsen,
- att leda gärningsmän iväg från platsen och
- att kontrollera faktorer som främjar utövande av brott
- 2. Ökande av risker i brottsutövande
Risker som anknyter till utövande av brott kan göras större genom att öka formell, inofficiell och naturlig bevakning eller genom olika tekniska metoder, t.ex. elektronisk markering av detaljhandelsprodukter.
- 3. Minskande av nyttan som fås av brottet
Nyttan som brottet ger kan minskas t.ex. genom
- att fysiskt avlägsna eventuella föremål för brott,
- att markera egendom,
- att fastställa regler som begränsar och kontrollerar beteendet.
- Socialt förebyggande av brottsligheten
Brotten kan förebyggas genom att påverka de egenskaper p.g.a. vilka vissa människor mera sannolikt än andra gör sig skyldiga till brott. Detta sätt kallas strategin för förebyggande av brottsligheten, dvs. socialt förebyggande av brottsligheten.
- Straffen och effektiviteten
Även straffen förebygger brottslighet men i begränsad utsträckning
- Om rådet
- Internationellt samarbete
- Nordiskt samarbete
De historiska, kulturella och språkliga förbindelserna mellan de nordiska länderna har utgjort en naturlig grund för det nordiska samarbetet även i förebyggande av brott. Samarbetet är lättare eftersom brottsligheten är likadan och synpunkterna på brottsförebyggande är likadana. De nordiska organen för brottsförebyggande har samarbetet redan länge.
- EUCPN
Det europeiska nätverket för förebyggande av brottslighet (EUCPN) har inrättats år 2001. Nätverkets uppgift är att framförallt främja informationsutbytet av goda sätt i förebyggande av brottslighet. Justitieministeriet och rådet för brottsförebyggande svarar tillsammans för den nationella representationen inom nätverket.
- Konferenser om goda sätt
Det europeiska nätverket för förebyggande av brottslighet har sedan år 2002 ordnat konferenser om goda sätt. Konferensen är nätverkets årliga huvudevenemang. Avsikten med konferenserna är att samla och förmedla information om goda sätt i brottsförebyggandet i syfte att stöda det nationella och lokala brottsförebyggandet. I konferenser deltar personer som arbetar med projekten samt representanter för de nationella brottsförebyggande myndigheterna
- ECPA
Priset European Crime Prevention Award (ECPA) har utdelats sedan år 1998. De nationella brottsförebyggande organen utser sitt lands kandidat för den årliga tävlingen. Vinnaren får 20 000 euro och en pokal.
- Annat internationellt samarbete
- Projekt
- Bidrag till lokala projekt för brottsförebyggande
- National Council for Crime Prevention
|
|
|
