Rikollisuuden sosiaalinen ehkäiseminen
Rikoksia voidaan ehkäistä vaikuttamalla niihin ominaisuuksiin, joiden vuoksi eräät ihmiset muita todennäköisemmin syyllistyvät rikoksiin. Tätä tapaa kutsutaan rikollisuuden ehkäisemisen strategiaksi eli sosiaaliseksi rikollisuuden ehkäisyksi.
Monet tulevaa rikollisuutta ennustavat riskitekijät, kuten puutteelliset kotiolot, vanhempien alkoholismi, ristiriitainen kasvatus, hyväksikäyttö lapsuudessa, keskittymishäiriöt koulussa jne. ovat tunnistettavissa jo varhain. Lapset ja nuoret ovatkin sosiaalisen rikosten ehkäisyn tärkein kohderyhmä, ja menetelmässä korostetaan varhaisia toimia rikollisuuden ehkäisemiseksi. Keskeistä on ehkäistä syrjäytymistä, koska useat rikolliseksi kehittymistä edistävät tekijät ovat yhteydessä huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen.
Sosiaalinen rikosten ehkäisy voi kohdistua myös aikuisiin, erityisesti rikoksenuusijoihin, joiden rikosura pyritään katkaisemaan mahdollisimman varhain.
Itsekontrolli ja sitoutuminen normaaliyhteiskuntaan
Sosiaalisessa rikollisuuden ehkäisyssä pyritään vaikuttamaan ihmisten itsekontrolliin ja sisoutumiseen normaaliin yhteiskuntaan.
Itsekontrollilla tarkoitetaan kykyä vastustaa erilaisia houkutuksia ja yllytyksiä. Ihmisten, joilla on heikko itsekontrolli, on vaikea suunnitella toimintaansa ja ymmärtää etukäteen sen seurauksia. Heitä houkuttelevat välittömät palkinnot, esimerkiksi jännitys, jota juuri rikollisuus ja muu poikkeava käyttäytyminen voivat tarjota. Tarve itsekontrollin vahvistamiseksi voidaan havaita mm. lastensuojelun kautta, mutta mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä perheiden sisällä tapahtuu, ovat luonnollisesti rajoittuneita. Itsekontrollia voidaan pyrkiä vahvistamaan myös erilaisilla perhettä tukevilla toimilla, esimerkiksi vanhempainkoulutuksella.
Sitoutumisella normaaliyhteiskuntaan tarkoitetaan ihmisten sitoutumista niihin normeihin, arvoihin ja yleisesti hyväksyttyihin toimintoihin, joiden ympärille arkipäiväinen elämä rakentuu. Mitä voimakkaammat siteet ovat, sitä suuremman riskin yksilö ottaa tehdessään rikoksen tai muun epäsosiaalisen teon. Koulu ja vapaa-aikasektorit ovat monella tapaa sopivia ympäristöjä lasten ja nuorten normaaliyhteiskuntaan sitoutumisen vahvistamiseen. Sitoutumista voidaan vahvistaa esimerkiksi ehkäisemällä koulupinnausta ja runsaalla vapaa-ajan toimintojen tarjonnalla.
>>Takaisin
