Hankekuvaus

Taustaa:
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry on kehittänyt paikallisesti vuosien 2004-2007 aikana koulusovittelutoimintaa tamperelaisissa ala- ja yläkouluissa. MLL Tampereen osasto ry:n kehittämishanke on toteutettu Sopuavainhankkeen ja RAY:n rahoituksella ja projekti päättyy vuoden 2007 lopussa. Projektista julkaistaan loppuraportti. Kasvatusaineiden opettaja ja opinto-ohjaaja Anna Maija Nupponen on laatinut vertaissovittelua, sen taustaa ja teoriaa käsittelevän materiaalipaketin. Vertaissovittelua käsitellään restoratiivisesta näkökulmasta.

Tarkoitus:
Hankkeessa yhdistetään teoriataustaa käsittelevä materiaali projektin kokemuksellisen osan kanssa koulusovittelua käsitteleväksi kirjaksi. Valmistunutta materiaalia levitetään valtakunnallisesti koulujen käyttöön. 

(heinäkuu 2008)

Hankkeen toteuttajan lyhyt kuvaus hankkeesta:

Ristiriitoihin, konflikteihin ja kiusaamiseen pitäisi puuttua koulussa jo ennaltaehkäisevästi. Koulujen tehtävänä on huolehtia siitä, että koulussa on riittävästi keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua ristiriitatilanteisiin ja koulukiusaamiseen.

MLL:n Tampereen osaston Koulusovitteluprojektissa etsittiin varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn keinoja. Koulusovittelu määriteltiin vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen perustuvaksi lasten ja nuorten vertaissovitteluksi,

• jossa pyritään rakentavalla keskustelulla selvittämään lieviä ristiriitoja ja ongelmia
• josta joku oppilaista tai aikuisista voi tehdä aloitteen suullisesti tai kirjallisesti
• jossa on läsnä riidan osapuolet ja kaksi koulusovittelijaa
• josta tehdään kirjallinen sopimus, jonka noudattamista myös seurataan

Kaikki tehdyt sovittelupyynnöt eivät automaattisesti johda sovitteluun, vaan koulusovittelijat valikoivat yhdessä heitä ohjaavan aikuisen kanssa soviteltaviksi ja sovittelijoille itselleen sopivat tapaukset. Soviteltaviksi sopimattomat, mutta käsittelemistä vaativat ongelmat, kuten vakava kiusaaminen ja fyysinen väkivalta, ohjataan opettajille, rehtorille, vanhemmille tai muille asiaan kuuluville tahoille tai viranomaisille. Koulusovittelu ei myöskään sulje pois koulun muuta rangaistuskäytäntöä tai osapuolten rikosoikeudellista vastuuta. Sovitteluhalukkuus ja sovintoon pääseminen voidaan kuitenkin ottaa tapauskohtaisesti huomioon esimerkiksi rangaistusta määrättäessä tai muita jatkotoimenpiteitä mietittäessä.

Koulusovittelijat ovat vapaaehtoisia ja tehtäväänsä koulutettuja oppilaita, jotka toimivat pareittain. Heidän tukenaan on koulussa esimerkiksi luokanopettaja, koulukuraattori, tukioppilasohjaaja tai rehtori. Aikaisemmin suoritettu tukioppilaskoulutus tai muu vastaava koulutus ja toiminta luo hyvää pohjaa myös koulusovittelijana toimimiselle.

Koulusovittelutoiminnan ansiosta

• voidaan tehdä selväksi, että väkivalta vallan väärinkäyttö — ei ole missään ympäristössä, tilanteessa ja muodossa hyväksyttävää
• voidaan osoittaa, että ongelmiin ja kiusaamiseen suhtaudutaan vakavasti ja niihin myös halutaan puuttua
• lasten ja nuorten tietoisuus väkivallan, kiusaamisen ja sovittelun kaltaisista ilmiöistä lisääntyy
• lasten ja nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaidot kehittyvät
• kouluviihtyvyys ja turvallisuuden tunne lisääntyvät
• vastuunotto omista tekemisistä ja yhteisestä hyvinvoinnista lisääntyy
• osapuolet kohtaavat toisensa, tulevat tasapuolisesti kuulluiksi ja voivat päästä sovittelijoiden avulla sovintoon
• opettajien työtaakka pienenee

On syytä muistaa, että vaikka koulusovittelussa oppilaiden omalla toiminnalla ja aktiivisuudella on keskeinen rooli, vastuu oppilaista ja ongelmien hoitamisesta on kuitenkin viime kädessä aikuisilla.

Vaikka kaikki koulusovittelijat eivät varmastikaan siirtäneet uusia tietojaan, taitojaan ja asenteitaan suoraan omaan elämäänsä ja oman koulunsa arkeen, voi vain kuvitella, millaisia myönteisiä vaikutuksia projektilla on ollut nuorille itselleen paitsi oppilaina, myös tulevaisuudessa opiskelijoina, työntekijöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Koulusovittelijoiden lisäksi Koulusovittelu-projektilla oli selvästi myönteisiä vaikutuksia myös luokka- ja koulutasolla. Näistä mainittakoon erityisesti

• varsinainen sovittelutoiminta ja erityisesti koulusovittelijoiden muu toiminta omassa kou- lussa ja luokassa, kuten sovittelijoiden spontaani puuttuminen havaittuihin epäkohtiin ja erilaisten teemapäivien järjestäminen
• koulusovittelijoiden toimiminen esimerkkinä toisille oppilaille
• kouluväkivallan, koulukiusaamisen, koulusovittelun ja muiden vastaavien, usein vaiettujen teemojen asiallinen, toistuva ja rakentava esille nostaminen kouluissa

Koulusovittelu-projektissa mukana olevien koulujen lisäksi kiusaamisen, sovittelun ja hyvinvoinnin teemoja nostettiin säännöllisesti esiin myös muissa Tampereen kouluissa. Saadun palautteen pohjalta näytti siltä, että projektin puitteissa jopa tuhansille tamperelaisille ala-, ylä- ja erityiskoulujen oppilaille, opiskelijoille ja opettajille pidettyjen koulutusten, työpajojen, luentojen ja tilaisuuksien aikana yllättävän moni pysähtyi oikeasti miettimään, miten hän ja hänen ympärillään olevat ihmiset todella voivat ja mitä hän itse voisi tehdä asioiden eteen.

Koulusovittelu-projekti aktivoi selkeästi myös projektissa mukana olevien koulujen yhdyshenkilöitä ja muita koulun aikuisia. Useimmat heistä ovat toki jo muutenkin hyvin kiinnostuneita oman kouluyhteisön kehittämisestä ja oppilaiden hyvinvoinnista, mutta Koulusovittelu-projekti antoi heille varmasti uutta pontta ja tarjosi uusia työkaluja heidän tärkeään työhönsä.

Kaiken kaikkiaan johtopäätöksenä voimme todeta, että Koulusovittelu-projektin myötä

• ihmisten tietämys kiusaamisen kaltaisista ilmiöistä ja sovittelutoiminnasta lisääntyi
• ihmisten asenteet väkivaltaa ja kiusaamista kohtaan muuttuivat aikaisempaa kielteisemmiksi
• ihmisten vastuunotto omista tekemisistä ja toisista ihmisistä lisääntyi
• ihmisten vuorovaikutustaidot kehittyivät
• kouluissa aktivoiduttiin yhteisten asioiden hoitamiseen ja hyvinvoinnin kehittämiseen
• kouluissa alettiin aikaisempaa enemmän kiinnittää huomiota ja puuttua epäkohtiin ja ihmisten välisiin vuorovaikutusongelmiin
• kouluviihtyvyys ja turvallisuuden tunne lisääntyivät
• opettajien työtaakka pieneni
• koulut pystyivät osoittamaan, että ongelmiin ja kiusaamiseen suhtaudutaan vakavasti ja niihin myös halutaan puuttua

Vaikka koulukiusaamista ja muita vastaavia ongelmia ei pystytty yksioikoisesti vähentämään projektissa mukana olevissa kouluissa, todella paljon myönteistä saatiin aikaiseksi. Koulusovittelu-projektin tärkeimpänä saavutuksena voidaan pitää sitä, että sen aikana onnistuttiin kiinnittämään kaikkiaan tuhansien tamperelaisten oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien ja kasvattajien huomio väkivallan ja kiusaamisen ilmiöihin sekä sovittelun ja sovinnossa elämisen mahdollisuuteen. Kuten kehittämis- ja kokeiluhankkeissa yleensäkin, tulokset saattavat näkyä vasta myöhemmin, ehkäpä vasta vuosien päästä.

Lähde: Isotalo, P & Nupponen, A.M. 2008. Puhutaan ja sovitaan. Koulusovittelun perusteita ja käytäntöä. Tampere: MLL:n Tampereen osasto. 

Oikeusministeriön rahoitus (2007)
2 000 euroa

Vastuutahot
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry

Yhteyshenkilö
Kaija Reiman-Salminen
etunimi.sukunimi(at)mll-tre.fi