Hankekuvaus

Taustaa:

Alueen lisääntynyt ilkivalta ja vahingonteot aiheuttavat suuria kustannuksia kouluille ja alueen kiinteistöille sekä lisäävät alueen yleistä turvattomuutta. Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista on suuri alueen toimijoiden keskuudessa. Ongelmien kartoitus ja tarkastelu on tärkeää, mutta kenelläkään ei ole oman toimensa ohessa siihen aikaa.

Tavoitteena on mm. ilkivallan vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen Jakomäessä, ongelman ja resurssien kartoittaminen alueella, alueen toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja toimintamallin luominen ilkivallan ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, tiedon kulun parantaminen viranomaistoimijoiden kesken, vanhemmuuden tukeminen ja vanhempien sitouttaminen lasten ja nuorten tekemän ilkivallan ehkäisyyn sekä oppaan "Kuinka toimin ilkivaltatilanteessa?" laatiminen.

Yhteistyö:

Aluepoliisi, alueen koulut, nuorisotoimi, lastensuojelu, leikkipuisto, kiinteistöhuolto, seurakunta, pohjoinen Klaari, Koillisväylä-projekti, Suurmetsä-Jakomäki Seura ry ja Pienperheyhdistys ry:n perhepaikka Punahilkka.

(kesäkuu 2008)

Hankkeen toteuttajan lyhyt kuvaus hankkeesta:

ILPO -nimellä kulkenut ilkivallanehkäisyhanke lähti liikkeelle huolesta kasvanutta ilkivaltaa ja nuorten häiriökäyttäytymistä kohtaan. Ilkivallasta oli aiheutunut kuluja ja sen koettiin lisäävän turvattomuutta. Huolena oli myös lasten ja nuorten hyvinvointi. Hanke lähti liikkeelle ilkivallasta johtuvien ongelmien ja kustannusten ja resurssien kartoituksella. Hankkeen avulla pyrittiin parantamaan alueen toimijoiden osaamista, yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä kehittämään paikallinen toimintamalli yhteistyölle. Hankkeen tavoitteena oli tiedottaa asukkaille ilkivallan ja muun häiriökäyttäytymisen seuraamuksista ja siinä pyrittiin myös asukkaiden osallisuuden ja vastuullisuuden parantamiseen aktivoimalla lapsia, nuoria ja aikuisia yhteisen elinympäristön hyvinvoinnista huolehtimiseen. Hankkeen puolipäiväisenä koordinaattorina toimi Perhepaikka Punahilkassa työskentelevä Ira Tirinen. Lisäksi aktiivisina toimijoina olivat koulut, nuorisotalo, leikkipuisto, päiväkodit, lastensuojelu, Jakomäen kiinteistöt, Suurmetsä-Jakomäki -seura, kirjasto, Malmin seurakunta, Pohjoinen Klaari, Koillisväylä, aluepoliisi, urheilu- ja asukasseurat sekä talotoimikuntalaiset. Hanke toimi alusta asti hyvin. Toimijat olivat sitoutuneita, verkostoituminen sujui hyvin ja yhteistyö oli luontevaa. Hankkeen kuluessa sovellettiin rikoksentorjunnan itsearvioinnin työkalua, joka auttoi ongelmakohtien löytämisessä ja tavoitteiden täsmentämisessä.

Hankkeesta tehtiin erillinen laadullisen tutkimuksen keinoin toteutettu arviointitutkimus. Arvioinnin tavoitteena oli soveltaa saatuja tuloksia muille alueille yleistettävän ilkivallan torjunnan toimintamallin kehittämiseksi ja suositusten laatimiseksi. Arvioinnin pohjalta esiin nousseet suositukset ovat lyhyesti seuraavat:

• 1. Hankkeiden tulisi lähteä alueelta käsin, ei ylhäältä johdetusti: Alueen omaleimaisuus ja erityisongelmat on otettava huomioon, jotta ilkivallan torjunta voisi onnistua, eikä tämä ole mahdollista ulkopuolelta ohjatussa järjestelmässä. Alueen lähiosaajat tulisi sitouttaa hankkeisiin, sillä heillä on erinomainen paikallisen kontekstin tuntemus, mutta myös kyky nähdä ilkivalta oireena isommista ongelmista.
• 2. Alueelliseen identiteettiin tulisi kiinnittää fyysistä ympäristöä enemmän huomiota: Identiteetin vahvistaminen ja ympäristökasvatus ovat avaimia alueesta välittämiseen ja se puolestaan on avain ilkivallan ehkäisyyn. Fyysisen ympäristön muuttaminen esimerkiksi rikostilaisuuksia vähentäväksi on vähemmän toimiva keino. Pelkkään fyysiseen ympäristöön puuttumalla hoidetaan vain seurauksia, eikä päästä käsiksi ongelmien syihin.
• 3. Vuoropuhelun säilyttäminen on onnistumisen kannalta keskeistä: Lähiosaajilla on kyky puhua kieltä, jota paikalliset asukkaat ymmärtävät. Ilkivallassa on paljolti kyse pahoinvoinnista, ajattelemattomuudesta tai turhautumisesta. Ilkivallalla ei ole motiiveja, mutta sillä on syynsä. Syiden alkulähteille pääseminen edellyttää, että vuoropuhelu säilyy.
• 4. Kärjistyksiä ja provosointeja olisi vältettävä: Ilkivalta liittyy yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin ja siinä näkyy näyttämisen halu. Napit vastakkain asenteen soveltaminen ilkivallanehkäisytyössä korostaa valta-asetelmia ja provosoi ilkivallan tekijät etsimään uusia keinoja. Provosointia on pyrittävä välttämään ja mielekkäitä vaihtoehtoisen toiminnan mahdollisuuksia lisäämään.
• 5. Isot ja pienet ongelmat tulisi erottaa toisistaan: Rikoksentorjunnassa korostetaan usein, että pienikin epäjärjestyksen merkki on otettava vakavasti. Käytännössä paikallisella tasolla on kuitenkin mahdotonta toimia, ellei kyetä priorisoimaan puuttumisen kohteita. Jos arvojärjestys on selkeä, on helpompi saada toimet onnistumaan. Priorisoinnista seuraa myös joustavuutta, mikä edistää vuoropuhelun säilymistä.
• 6. "Varhainen puuttuminen" tulisi tulkita nuorisotyön haasteeksi: Termiä varhainen puuttuminen sovelletaan usein nollatoleranssin hengessä puuttuen pieniin rikkomuksiin. Varhaisen puuttumisen voi kuitenkin ajatella olevan sellaista nuorisotyötä, jossa lapsille ja nuorille järjestetään toiminnan tapoja ja vaikuttamisen kanavia, jolloin riski ajautua tekemään ilkivaltaa pienenee.
• 7. Ilkivallan ehkäisy ei ole suoraan rahassa mitattavissa: Määrällisten mittareiden soveltaminen ilkivallan torjunnan onnistumisen mittaamiseen on ongelmallista. Ilkivaltaa tulisikin tarkastella sosiaalisena ongelmana, pikemminkin kuin kustannuskysymyksenä.
• 8. Pitkä aikaskaala on tärkeä: Ilkivallanehkäisyprojekteissa tulisi katsoa tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. Toimivuutta ei voi arvioida lyhyellä tähtäimellä, vaan vasta positiivisten vaikutusten kertautuessa ajan kuluessa.
• 9. Paikalliset hankkeet tarvitsevat resursseja: Ei voida olettaa, että ilkivallanehkäisytyö tapahtuisi yksinomaan kolmannen sektorin voimin. Paikallisille hankkeille myönnetyt resurssit maksavat itsensä takaisin - erityisesti silloin, kun ne kohdistetaan sosioekonomisesti ongelmallisille alueille.
• 10. Itsearviointi olisi räätälöitävä paikallisiin tarpeisiin: Itsearviointityökalu toimii paikallisten hankkeiden kehittäjänä jos se on sovellettu paikallisiin tarpeisiin ja muotoiltu konkreettiseksi.

ILPO-hankkeen arviointiraportti
PDF-tiedosto (1094kt)

ILPO-hankkeesta kertovia lehtiartikkeleita
PDF-tiedosto (1331kt)

Oikeusministeriön rahoitus (2006)
27000 euroa
29000 euroa (hankkeen arviointiin)

Vastuutahot
Pienperheyhdistys ry

Yhteyshenkilö
Toiminnanjohtaja Eija Pieviläinen
09-7206 8122
etunimi.sukunimi@pienperhe.net