Hankekuvaus

Hankkeen tarkoituksena on kehittää toimintamalli kaupunkimaisten asuinalueiden arkirikollisuuden ja rikospelon vähentämiseksi. Toiminnot ovat ympäristön parantaminen, kommunikointi ja seuranta. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen arkirikollisuuden ja rikospelon (ikääntyvät ihmiset ja naiset) mittaamisjärjestelmän rakentamiseen.

Hankkeen toteutus:

Kesän 2002 aikana suunniteltu ja päätetty kaikki projektin hallintoon liittyvät asiat. Kesän ja alkusyksyn aikana työstetty valmiiksi myös teoreettiset kuvausmallit (ympäristön arkinen laatu, sisäinen kommunikaatiorakenne, arkirikollisuus, rikospelko, ympäristön ja kommunikaation kehittäminen, toimenpiteiden ja muutoksen seuranta). Kuvausmalleja testattiin vielä ennen pilottialuetoiminnan aloittamista järjestetyissä kahdessa seminaarissa. YKS-projektin toimitapaa oli 3.9.2002 järjestetyssä aloitustilaisuudessa kuuntelemassa noin 40 kaupunginosayhdistystä. Kaikki asiasta kiinnostuneet yhdistykset kutsuttiin 26.9.2002 pidettävään YKS-seminaariin, jonne saapui noin 20 kaupunginosayhdistystä. YKS-projektin pilottialueeksi haki yhteensä 12 kaupunginosayhdistystä. Hakeneiden joukosta valittiin 3 aluetta (Etelä-Haaga, Maunula ja Merihaka). Valittujen pilottialueiden alueryhmien ensimmäiset kokoukset pidettiin 4.11 (Merihaka), 7.11 (Etelä-Haaga) ja 13.11 (Maunula). Vertailualueiksi valittiin 3 aluetta (Eteläiset kaupunginosat, Pohjois-Haaga ja Punavuori). Pilottialueiden alkukartoitukset käynnistettiin välittömästi ensimmäisten alueryhmäkokousten jälkeen. Alkukartoituskysely pohjautui rikoksentorjuntaneuvoston julkaisemaan Paikallisen rikoksentorjunnan ideakirjaan #2. Kyselyt jaettiin viikoilla 46-48. Viimeiset vastaukset saatiin vasta viikolla 01 / 2003, koska Maunulan projektiin haluttiin liittää erillisenä kyselynä myös Pirkkola. Muilta osin vastaukset saatiin jo viikoilla 48-51. Alueryhmän toisessa kokouksessa (Merihaka 8.1., Etelä-Haaga 9.1. ja Maunula 19.12.) tutustuttiin alkukartoituksen tuloksiin ja keskusteltiin vapaasti sen herättämistä ajatuksista. Kolmannessa ja neljännessä alueryhmän kokouksessa (Maunula 4.2. ja 3.3., Merihaka 24.2. ja Etelä-Haaga 30.1. ja 27.2.) laadittiin kullekin alueelle ympäristö- ja kommunikaatiosuunnitelmat. Jokaiselle toimenpiteelle laadittiin myös omat toiminnalliset tavoitteet ja mittarit. Kullekin tehtäväkokonaisuudelle pyrittiin osoittamaan myös vastuuhenkilöt, mutta siinä ei kaikilta osin onnistuttu. Toimenpiteiden toteuttamiseen ryhdyttiin saman tien. Vertailualueiden alkukartoitus viivästyi resurssipulan vuoksi. Prosessi näillä alueilla oli aivan samanlainen kuin pilottialueilla. Ympäristö- ja kommunikaatiosuunnitelmaa ei kuitenkaan laadittu eikä toimenpiteisiin YKS-projektin toimesta ryhdytty. Rikospelon seurannan ohella YKS-projektin teoreettisen mallin seurantajärjestelmään kuului myös arkirikollisuuden määrien seuranta. Tämä osuus hoidettiin yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen suunnitteluyksikön kanssa toukokuun aikana. Projektin tässä vaiheessa jokaiselle alueelle - Merihakaa lukuun ottamatta - on määritelty 4 rikospelkomittaria ja 3 arkirikollisuusmittaria.

YKS-projektin aikana laadittujen YK-suunnitelmien toimenpiteistä vain osa toteutettiin. Toimenpiteitä toteutettaessa tarkasteltiin, mitkä toimenpiteet muodostuivat ylivoimaisiksi ja mitkä taas olivat suhteellisen helposti asukastoiminnan toteutettavissa. YKS-projektin 30.6.2003 antaman väliraportin jälkeen projekti on jatkunut seurantakartoituksilla ja niitä seuraavilla tulos- ja suunnittelukokouksilla. Tavoitteena on, että toiminta muodostuisi jatkuvaksi ja omarahoitteiseksi ja että alueryhmä toimisi itsenäisesti.

Vaikutusarviointi

YKS -projektin päätavoite oli kaupunkeihin sopivan ja laajaan yhteistyöhön perustuvan toimintamallin kehittäminen. Tämän päätavoitteen saavuttaminen voidaan selvittää vain tarjoamalla Safety-toimintamallia erilaisten kaupunkien ja kotialueiden käyttöön. Jos sitä ei haluta alkaa soveltaa, on projekti epäonnistunut. Alustavasti voidaan kuitenkin todeta, että YKS -projekti on onnistunut ainakin osittain päätavoitteessaan. Neljä kaupunkia (Espoo, Vantaa, Turku ja Rovaniemi) ovat ilmaisseet kiinnostuksensa ryhtyä kokeilemaan Safety-toimintamallia. Lisäksi kymmenisen uutta helsinkiläistä kaupunginosaa haluaa käynnistää Safety-toiminnan omalla kotialueellaan.

Toissijaisena tavoitteena oli rikosturvallisuuden lievä paraneminen pilottialueilla jo ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tältä osin ei parannuksia voitu todeta.

Alkuperäinen arviointimetodi eli pilotti- ja vertailualueiden vertailu keskenään todettiin toimimattomaksi kolmesta syystä. Ensinnäkin on vielä liian aikaista odottaa pilottialueilta vertailualueiden tuloksiin verrattavia tuloksia. Toiseksi vuoden toiminta-aika on liian lyhyt aika vertailun relevanttiin tekemiseen ja kolmanneksi vertailualuejärjestely todettiin sopimattomaksi koko Safety -toimintamallin arviointiin. Myös vertailualueilla toteutettiin tiettyjä toimenpiteitä (asukaskysely ja tiedottaminen paikallislehdissä) vaikka vertailualueiden käytön ideana on juuri se, että niillä ei tehdä niitä toimenpiteitä, joita pilottialueilla tehdään. Niinpä ainoaksi oikeaksi tavaksi arvioida Safety -toiminnan tehokkuutta todetaan saman kotialueen peräkkäisten vuosien rikosturvallisuuden tunnuslukujen toisiinsa vertaaminen.

OM:n rahoitus v. 2002
25 000 € projektin toteuttamiseen

Vastuutahot
Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA ry

Yhteyshenkilö
Mikko Virkamäki

Puhelin
(09) 641 045
Faksi
(09) 641 045